ILMASTOHYSTERIASTA
JÄRKEVIIN RATKAISUIHIN
Viime
vuosina ilmastonmuutos on ollut yhä suuremmassa määrin julkisen
keskustelun kohteena. Asia on saanut mielestäni jopa ns. hysteerisiä
piirteitä, jossa ihmisiä on tunnepitoisilla argumenteilla peloteltu
ja syyllistetty eri toimijoita mm. maanviljelijöitä, karjan
kasvattajia ja lihan syöjiä. On järjestetty koululakkoja jonka
yhteydessä oppilaat ovat isolla joukolla kokoontuneet eri kaupunkien
keskustoihin ilmastonmuutoksen vastaisiin tilaisuuksiin. Onpa myös
jonkun suurkaupungin kaduilla nähty aktivisteja aiheuttamassa
julkisia häiriötilanteita tukkimalla esim. katuja vaatimuksillaan.
Samoin olen havainnut että medioissa on harjoitettu myös
tarkoitushakuista uutisointia jossa faktoja tai asiayhteyksiä
vääristellen on pyritty lisäämään paniikkitunnelmia väestön
keskuudessa.
Paniikkitunnelmiin
vedoten monet päättäjätkin vaativat pikaisia toimia esittäen mm.
autoiluun liittyviä verojen korotuksia, lihansyönnin rajoittamista
ja erilaisten saastuttavien toimintojen kieltämistä.
Itse
näen että verojen keräämisellä, hintojen korottamisilla ei saada
todellisia vaikutuksia aikaan ilmaston muutoksen hillitsemisessä. Ei
ole edes tarkkaa tietoa mihin tai kenelle ne rahat olisi menossa.
Tuntuu että kyseistä asiaa esillä pitäviltä puuttuu luovuutta
esittää todellisia asiaan vaikuttavia ratkaisukeinoja. Vaikuttaa
myös siltä että tuollaisten ratkaisujen taustalla on pyrkimystä
käyttää ilmastonmuutosta keppihevosena halutunlaisten
yhteiskunnallisten muutosten aikaansaamiseksi esimerkkinä ihmisten
asuttaminen suuriin kaupunkikeskuksiin kun päätöksillä
aiheutetaan se että maaseudulla asuminen käy monille yhä
vaikeammaksi.
Näen
järkevämmäksi verojen korottamisen, rahankeruun ja erilaisten
toimintaa rajoittavien kieltolakien sijasta yhteiskunnan
infrastruktuuriin liittyviä kehityshankkeita, jotka mahdollistavat
hiilineutraalin ja ekotehokkaan elämän tavan saavuttamisen
tulevaisuudessa. Samalla myös kannattaa sijoittaa uusien
teknologioiden tai tomintatapojen kehittämiseen joita voisi aluksi
testata kotimaassa ja jos ne osoittautuvat toimiviksi niistä
saataisiin suomalaiselle teollisuudelle hyviä vientituotteita joilla
voidaaan vähentää päästöjä ulkomailla ja samalla saadaan työtä
ja hyvinvointia kotimaahan. Tällä tavalla Suomi voisi toimia
kokoaan suurempana vaikuttajana ilmastonmuutoksen hillitsemisessä.
Tähän
voisi liittyä materiaali, energia ja yleensäkkin ekotehokkuuden
kehittäinen mahdollisimman pitkälle, samoin fossiilisten
polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla.
Esimerkkinä
ekotehokkaasta yhteiskunnassta voisin manita teollisekologiset
yrityspuistot/yhteisöt. (jollaisesta esimerkiksi sopii Kalundborissa
Tanskassa toimiva yhteisö. ) Siinä jätteet, valmistusprosessien
sivutuotteet hyödynnetään paikallisen verkoston sisällä ja
verkostoon voi kuulua hyvinkin erilaisia toimijoita alkaen
maatiloista energian tuottajiin ja jätteiden käsitteelyyn
mallintaen luonnon omaa toimintatapaa miten materiaali ja energia
kiertää siellä ja kaikki tulee hyödynnettyä.
Nyt
olisikin tarpeellista luoda hankkeita joilla käynnistetään
tuollaisia projekteja ja laitetaan myöskin resursseja sellaisiin.
Pidän
tärkeää sitä että myöskään muu luonnon suojelu ja
ympäristöongelmien ratkaiseminen ei saa jäädä
ilmastonmuutosteeman jalkoihin. Nyt tuntuu siltä että niistä ei
riittävästi puhuta.
